Tiedote: Monipaikkaisuus ja vapaa-ajan asuminen Manner-Suomen kuntastrategioissa

Kuntajohtajille suunnatussa kyselyssä näkemykset monipaikkaisuudesta olivat sitä myönteisempiä mitä enemmän kuntaan saapui sen ulkopuolelta monipaikkaisia asukkaita. Tulostemme mukaan monipaikkaisesti asutut kunnat myös tunnistivat niihin muista kunnista suuntautuvan vapaa-ajan monipaikkaisen asumisen kuntastrategioissaan ja siten rakensivat kuntastrategioiden sisältöään paikallisista lähtökohdista. Toisaalta vapaa-ajan monipaikkaisuus mainittiin strategioissa vain harvoin, sen sijaan korostuivat vapaa-ajan asuminen, luonto, matkailu ja elinvoima. Aiemmasta poiketen toteutetussa analyysissä olivat nyt mukana kaikki Manner-Suomen kuntastrategiat, joita analysoimme tekstinlouhinnalla ja tilastomenetelmillä. 

Tutkimuksessa arvioimme kuntastrategioiden suhdetta vapaa-ajan asumisen monipaikkaisuuteen ja kuntien näkemyksiin monipaikkaisuuden kuntatalousvaikutuksista. Valittu teema on perusteltu, sillä vapaa-ajan monipaikkaisuus on Suomessa yleistä ja siihen liitetään monia paikallisia kehitysmahdollisuuksia. Monipaikkaisuudella tarkoitetaan ihmisen ajankäyttöä useassa eri paikassa, joiden välillä voidaan liikkua jopa päivittäin, mikäli esimerkiksi koti, työ, opiskelupaikka tai harrastukset sijaitsevat toisistaan erillään. Monipaikkainen asuminen tarkoittaa useita käytössä olevia, eri paikoissa sijaitsevia asuntoja. 

Tarkastelimme tutkimuksessa erityisesti monipaikkaista vapaa-ajan asumista, johon sisältyy myös matkailu. Vapaa-ajan asumiseen liittyvä monipaikkaisuus on huomattava varsinkin monille maaseutumaisille kunnille. Samalla kun suuressa osassa maaseutukuntia vakituisen väestön määrä on vähentynyt, on vapaa-ajan asukkaiden merkitys kunnissa kasvanut. Kuntalaki mainitsee monipaikkaiset asukkaat pidempiaikaisena asukasryhmänä, joiden mielipidettä tulisi kuunnella ennen palveluja koskevaa päätöksentekoa.

Tutkimuksemme mukaan Manner-Suomen kunnissa laaditut strategiat poikkesivat huomattavasti toisistaan. Sana monipaikkaisuus ei ollut yleisesti käytössä, sillä suoraan tuota sanaa ei mainittu suurimmassa osassa kuntastrategioista. Yleisimmin mainitut sanat olivat kaupunki, kuntastrategia ja kasvu. Toisaalta yli puolessa strategioista mainittiin kesäasukkaisiin ja vapaa-aikaan liittyviä käsitteitä. Maininnat yleistyivät, kun mukaan luettiin myös monipaikkaisuuden, kesäasukkaiden ja vapaa-ajan kanssa usein mainitut sanat. Matkailu oli varsin yleinen ja usein monipaikkaisten kuntien strategioissa mainittu käsite, samoin luonto ja elinvoima.

Analyysi osoitti, että monipaikkaisuuden aikaansaama väestönlisäys kunnissa korreloi monipaikkaisuuteen liittyvien kuntastrategiamainintojen kanssa. Monipaikkaisesti asutuissa kunnissa monipaikkaisuuskäsitteiden esiintyvyys kuntastrategiassa oli yli kaksi kertaa suurempi kuin ei-monipaikkaisesti asutuissa kunnissa. Monipaikkaiset kunnat olivat siis tietoisia ja havainneet monipaikkaisuuden mainiten sen yhtenä paikallisena elinvoiman kehittämismahdollisuutena. 

Olli Lehtonen, FT, dos., Apulaisprofessori, Historia- ja maantieteiden laitos, Itä-Suomen yliopisto, Joensuu (olli.lehtonen@uef.fi) 
Olli Voutilainen, FT, Erikoistutkija, Biotalous ja ympäristö, Luonnonvarakeskus, Helsinki (olli.voutilainen@luke.fi) 
Marja Kallioniemi, MMT, dos., tutkija, Biotalous ja ympäristö, Luonnonvarakeskus, Jokioinen (marja.kallioniemi@luke.fi) 

Lue koko artikkeli: https://journal.fi/focuslocalis/article/view/143735