Miltä näyttää 2010-luvun suomalainen kuntiin ja paikallisuuteen kiinnittyvä tutkimus?
Tämä kysymys mielessämme sukelsimme Kunnallistieteellisen aikakauskirjan (2010-2016) ja Focus Localiksen (2017-2019) kansien väliin tutkijan innolla ja päättäväisyydellä. Kävimme järjestelmällisesti läpi menneen vuosikymmenen vuosikertojen tutkimusartikkelit. Katsaus teki näkyväksi sen, mitä olimme osanneet uumoillakin: tutkimusaiheiden kirjo on laaja, niin kuin paikallinen elämä muutenkin.
Vuosina 2010-2019 olemme julkaisseet 161 tutkimusartikkelia. Tutkimusaiheet liittyvät erityisesti kuntapalveluihin, johtamiseen, kehittämiseen, hallinnonuudistamiseen, demokratiaan, päätöksentekoon, kuntayhteisöön, kuntatalouteen, ohjaussuhteisiin, hallintoon ja organisointiin, sääntelyyn, ympäristöön ja viestintään.
Focus Localiksessa (ja sitä ennen Kunnallistieteellisessä aikakauskirjassa) julkaistu tutkimus on kuluneen vuosikymmenen aikana ollut pääasiassa yhteiskuntatieteellistä tutkimusta. Suurinta osaa julkaistuista tutkimusartikkeleista voi luonnehtia hallintotieteellisiksi, mutta mukana on myös esimerkiksi oikeus- ja kauppatieteellisiä, sosiaali- tai yhteiskuntapolitiikan tai sosiologian alaan kuuluvia, yhteiskuntamaantieteellisiä, terveystieteellisiä ja kasvatustieteellisiä tutkimuksia.
Tutkimusartikkeleiden kirjoittajia on lähes kaikista Suomen yliopistoista, vaikka suurin osa kirjoittajista luonnollisesti onkin niistä yliopistoista, joissa tehdään hallintotieteellistä tutkimusta. Hyvin edustettuina ovat Tampereen yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto, mutta myös Lapin ja Vaasan yliopistot erottuvat edukseen.
Tyypillisin 2010-luvun kirjoittaja on julkaissut itsenäisesti (40 %), mutta myös työparin kanssa kirjoittaminen on ollut suosittua (33 %). Näiden lisäksi ryhmässä kirjoittamistakaan ei ole kaihdettu (27 %). Miten onkaan jatkossa, lisääntyykö pareina ja ryhmässä kirjoittaminen vai jatkaako itsenäinen työskentely suosituimpana kirjoittamistapana?
Kirjoittajakuntamme on tunnetusti monimuotoista, ja menneen vuosikymmenen aikana tutkimusartikkeleita on ollut kirjoittamassa yhteensä 286 henkilöä, lämmin kiitos teille! Erityisen ahkerina kirjoittajinamme, kukin neljällä artikkelilla, mainittakoon Jenni Airaksinen ja Ari-Veikko Anttiroiko Tampereen yliopistosta sekä Jaana Leinonen Lapin yliopistosta.
Metodologisesti tarkasteltuna julkaistuissa artikkeleissa painottuu laadullinen tutkimusote. Yksittäisistä aineistotyypeistä selvästi yleisin on haastatteluaineisto. Myös kyselyaineistot ovat varsin suosittuja, samoin dokumentti- ja tilastoaineistot. Tyypillisimpiä laadullisia analyysimenetelmiä ovat aineistolähtöinen tai teoriaohjaava sisällönanalyysi. Tutkimusartikkeleissa on analyysimenetelmänä hyödynnetty myös esimerkiksi diskurssianalyysia, narratiivista analyysia, retoriikka-analyysia ja grounded theorya. Tilastollisista menetelmistä yleisimpiä ovat olleet frekvenssi-, korrelaatio-, varianssi-, faktori- ja regressioanalyysit, ristiintaulukoinnit sekä riippumattomuus- ja keskiarvotestit.
Merkillepantavaa julkaistuissa tutkimusartikkeleissa on vahva yhteys käytäntöön, mikä onkin leimallinen osa Focus Localiksen luonnetta. Artikkeleissa näkyy tutkijoiden kiinnostus yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen ja tutkimuksen yhteiskunnallisen merkityksen tärkeys; näiden asioiden puolesta toimii myös Focus Localis. Yhteiskunnallisen kytkennän ja yhteistyön merkityksestä puhuu myös kirjoittajien esiin nostamat kiitokset tutkimuskumppaneille, rahoittajille ja hankkeille, joiden puitteissa tutkimustyötä on ollut mahdollista tehdä.
Tieteenalojen ja tutkimusaiheiden kirjon näkyväksi tekeminen vahvistaa edelleen käsitystämme siitä, että muutama vuosi sitten tehty päätös vaihtaa julkaisumme nimi Kunnallistieteellisestä aikakauskirjasta Focus Localikseksi oli oikea. Toivomme ja työskentelemme sen eteen, että lehden löytävät jatkossa vanhan lukija- ja kirjoittajakunnan lisäksi myös yhä uudet lukijat ja kirjoittajat, jotka ovat kiinnostuneita paikallisuudesta ja paikallisesta sen kaikessa laajuudessaan.
Tässä numerossa julkaisemme neljä tutkimusartikkelia. Marjut Arola, Aini Pehkonen ja Sanna Laulainen jäsentävät organisaatiokansalaisuutta sosiaalityöntekijöiden ongelmapuheessa. Ongelmapuhe voidaan ymmärtää yhteiskunnallisena puhetapana, jolla tuodaan esille pulmalliseksi koettuja asioita. Arolan, Pehkosen ja Laulaisen tutkimuksen tulosten mukaan ongelmapuhe nostaa esiin organisaatiokansalaisuutta horjuttavia tekijöitä, mutta se tekee myös näkyväksi organisaatiokansalaisuuden jännitteisyyttä.
Kirsti Karila, Anna Siippainen, Katja Repo, Maiju Paananen ja Salla Fjällström tutkivat artikkelissaan asuinkunnan ja vanhempien välisiä kohtaamisia paikallisuuden näkökulmasta. Tekijät tunnistavat kolme tarinatyyppiä, jotka he nimeävät sulautumiseksi, konfliktiksi ja kompromissiksi. Jokaisessa tyypissä vanhemman ja asuinpaikan välinen suhde rakentuu erilaisiksi.
Mikko Lilja, Mikko Paananen, Jaakko Rönkkö ja Lasse Oulasvirta tekevät artikkelissaan katsauksen kuntien sisäisen valvonnan nykytilaan analysoimalla kuntien tilintarkastus- ja toimintakertomusaineistoa. Lilja, Paananen, Rönkkö ja Oulasvirta nostavat esille sisäisen valvonnan kehittämiskohteita ja -tarpeita, joihin voidaan tarttua muun muassa sisäisen tarkastuksen toimintojen kehittämisellä.
Vappu Renko, Anita Kangas ja Hannu Tervo paneutuvat artikkelissaan kulttuuritoiminnan ja alueellisen erilaistumisen kysymyksiin. Artikkelissa tekijät tutkivat kuntien rakenteellisten ominaisuuksien ja taloudellisten voimavarojen yhteyttä kuntien yleisen kulttuuritoiminnan sekä museo-, teatteri—ja orkesteritoiminnan asukaskohtaisiin kustannuksiin. Renko, Kangas ja Tervo osoittavat tutkimuksensa tuloksena, että kulttuuritoiminnan nettokustannuksia selittävä tekijä on asukasluku.
Lisäksi julkaisemme Iina Järvisen puheenvuoron ”Mahdollisuus tiedonhankintaan – sivistysoikeudellinen näkökulma tiedeviestintään”.
Kiitämme kirjoittajia ja artikkelien vertaisarvioijia arvokkaasta panoksesta ja hyvästä yhteistyöstä tieteen ja edistyksen hyväksi!
Antoisia lukuhetkiä toivottaen,
Anni Jäntti, Lotta-Maria Sinervo ja Henna Paananen
Toimituskunta
