Miten riskienhallinta institutionalisoitui Suomen suurimmissa kaupungeissa?

Vesa Voutilaisen tuore artikkeli tarjoaa ainutlaatuisen katsauksen siihen, miten kokonaisvaltainen riskienhallinta kehittyi Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa – Espoossa, Helsingissä, Oulussa, Tampereella, Turussa ja Vantaalla – kolmen vuosikymmenen aikana.

Tässä keskeiset tutkimustulokset:
💡 Edelläkävijät löytyvät jo 1990-luvulta -> Espoo ja Helsinki kehittivät riskienhallintaa systemaattisesti jo ennen kuin lainsäädäntö sitä edellytti. Muut suuret kaupungit saavuttivat vastaavan tason vasta 2010-luvun lopulla.
💡 Riski myös mahdollisuutena -> Tampere kirjasi jo vuoden 2012 ohjeisiinsa riskin näkemisen paitsi uhkana, myös mahdollisuutena – ajatus, joka levisi muihin suuriin kaupunkeihin vasta vuosia myöhemmin. Ilman riskinottovalmiutta merkittävät investoinnit ja hankkeet olisivat jääneet toteuttamatta.
💡Kehitys noudatti selkeää vaiheistusta -> Kaupunkien riskienhallinnan kehitys eteni Powerin (2015) laskentatoimen institutionalisoitumisen vaihemallin mukaisesti: Vahinkoriskien hallinta ja vakuuttaminen (1990-luku) -> Sisäisen valvonnan sääntöjen valmistelu (2009–) -> Kuntalain 2012 muutoksen käynnistämä kokonaisvaltainen käyttöönotto -> Raportoinnin ja menetelmien laajentaminen koko kaupunkikonserniin (2020-luku)
💡Yhdenmukaistuminen erityispiirteet huomioiden -> Kuutoskaupungit kehittivät riskienhallintaa yhdessä Kuntaliiton kanssa, mikä johti samankaltaisiin rakenteisiin. Silti jokainen kaupunki sovelsi malleja omien käytäntöjensä ja rutiiniensa pohjalta. Kaikissa kaupungeissa yhteistä oli riskienhallinnasta vastaavan ammattilaisen rekrytointi sekä johdon sitoutuminen.

Turvallisuusuhat (hybridiuhat mukaan lukien) ovat Voutilaisen artikkelin perusteella nousseet kaupunkien riskienhallintaan vasta Ukrainan sodan myötä. Lisäksi asukasturvallisuuden ja työturvallisuuden integrointi osaksi kokonaisvaltaista riskienhallintaa on vielä kehittymässä.

Riskienhallintaa koskevat lakimuutokset ovat Voutilaisen mukaan välttämättömiä, mutta yksinään ne eivät riitä. Todellinen muutos syntyy ammattilaisten osaamisesta, johdon tuesta ja organisaatioiden omien käytäntöjen asteittaisesta kehittämisestä.

📖 Voutilainen, V. (2026). Riskienhallinnan kehitysvaiheet Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa. Focus Localis, 1/2026.