Työryhmä 9

Riskienhallinnan ja kestävyystutkimuksen näkökulmat turvallisiin kaupunkipalveluihin

Kansalaisten arjen sujuvuus on hyvin suurelta osin riippuvainen kunnallisten peruspalvelujen ja -rakenteiden toimivuudesta. Samalla kun kaupunkien toimintaympäristö muuttuu moninaisin tavoin, myös kaupunkipalvelujen toteutusmuodot käyvät läpi uudistuksia. Toimintaympäristön muutoksia on kuvattu tuotannollisten rakennemuutosten, sosiaalisen syrjäytymisen, epätasa-arvoistumisen ja varsinkin isoimmissa kaupungeissa segregaation ongelmina. Muutoksiin vaikuttavat monet kehitystrendit. Esimerkkeinä niistä voidaan mainita globaalin työnjaon vaihdokset, väestön ikääntyminen ja väestörakenteen monikulttuuristuminen. Kaupunkipalvelujen toteutuksen ja järjestämisen muutoksia ovat ruokkineet Euroopan sisämarkkinoiden kehitys, uuden julkisjohtamisen viitoittamat reformit, kuntien rahoitusongelmien aiheuttamat säästötoimet ja toimintojen tietoteknistyminen.

Uudemmassa hallinnon tutkimuksessa sekä riskienhallinnan tutkimus että manageriaalinen kestävyystutkimus (managerial resiliency studies) ovat tarkastelleet turvallisuuden edistämistä. Riskienhallinta antaa puitteet, joiden avulla pyritään tunnistamaan, arvioimaan ja käsittelemään riskien vaikutusta organisaation tavoitteiden saavuttamiseen. Julkisen sektorin riskien hallintaa (risk management) on tutkittu varsinkin vakuutettavien riskien, rahoitusriskien ja juridisten riskien osalta, mutta esimerkiksi sosiaalisten riskien kysymykset ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Manageriaalinen riskienhallinnan tutkimus on saamassa rinnalleen myös juridisen tutkimussuuntauksen, kun lainsäätäjän on nähnyt tarpeelliseksi terävöittää kuntien riskienhallintavelvoitteita kuntalain muutoksilla.

Manageriaalinen kestävyystutkimus edustaa hieman uudempaa tutkimussuuntausta, jossa tarkastellaan kuntien mahdollisuuksia turvata palvelujen elinvoimaisuus. Kestävyys (resiliency) tarkoittaa sekä kuntaorganisaation että alueyhteisön kykyä päästä jaloilleen niitä kohdanneiden kriisien, shokkien ja häiriöiden jälkeen. Kestävyystutkimuksessa tarkasteltuja yhteisövahvistamisen keinoja ovat olleet koulutus, erityisresurssit, kapasiteetin rakentaminen ja tietämyksen kokoaminen. Uutena kestävyyshaasteena keskusteluun ovat tulleet keskinäisriippuvuuden kysymykset, kun erilaiset alajärjestelmät ovat riippuvaisia toisistaan varsinkin kyberriippuvuuden johdosta.

Tässä työryhmässä pohditaan riskienhallinnan ajattelun, käsitteiden ja menetelmien soveltamisen edellytyksiä, potentiaalia ja esteitä kaupunkiturvallisuuden ja/tai turvallisten kaupunkipalveluiden takaamisen näkökulmista siten, että erityinen kiinnostus kohdistuu kaupunkien omien toimien arviointiin ja yhteistyöverkostojen johtamishaasteisiin. Kiinnostavia alateemoja riskienhallinnan näkökulmasta voivat olla kuntien riskienhallintapolitiikan yhteissuunnittelu, riskien tunnistustavat ja indikaattorit, riskeistä tiedottaminen & raportointi ja riskienhallinnan jalkauttaminen, valvonta ja tarkastus. Kestäviin kaupunkipalveluihin painottuvan tutkimuksen osalta työryhmä peräänkuuluttaa esimerkiksi sellaisia papereita, joissa tarkastellaan sosiaalisten riskien muotoja ja implikaatioita kuntaorganisaatiolle, segregaation kaupunkipoliittisia hallintakeinoja ja kyberhaavoittuvuuksien tunnistamisen ja estämisen keinoja.

Työryhmän vetäjät:

-          Paula S. Karlsson, paula.karlsson@glasgow.ac.uk

-          Pekka Valkama

-          Ossi Heino

-          Katja Vilkama