Työryhmä 5

Kansalaisosallistuminen arjen turvaajana

 Yleisessä demokratiakeskustelussa keskeisenä haasteena on jo jonkin aikaa korostunut kansalaisosallistumisen eriytyminen (Wass & Borg 2016). Väestöryhmien välillä voi olla suuriakin eroja osallistumisaktiivisuudessa sekä politiikkaan kohdistuvassa luottamuksessa (ks. lisää esim. Bäck & Kestilä-Kekkonen (toim.) 2019). Esimerkiksi nuorten kiinnostuksesta poliittiseen osallistumiseen ja yhteiskunnalliseen osallisuuteen on kannettu huolta.  Muun muassa nämä haasteet kiinnittävät osallistumisen kysymykseen arjen turvallisuudesta ja jopa yhteiskuntarauhasta. Näin ollen kansalaisosallistuminen, vaikkapa uusien demokratiainnovaatioiden tai kansalaisten paikallisen omaehtoisen osallistumisen kautta, on keskeisessä roolissa turvallisuusnäkökulmasta.

Myös paikallishallinnon perusarvoihin kuuluu vapauden ja tehokkuuden ohella osallistuminen. Osallistumiskanavilla tavoitellaan yksilötasolla kansalaisten poliittisen osallistumisen mahdollisuuksien parantamista, mutta osallistumisella on tärkeä merkitys myös vakaan yhteiskuntakehityksen turvaajana ja edistäjänä. (Sharpe 1970: 161, 163.)

Osallistumiseen kytkeytyy ajatus hallinnon legitimiteetistä. Vasta legitiimi valta muuttuu oikeudeksi käyttää valtaa. (Schmitter 2001, 3.) Hallinnon legitimiteetti rakentuu, kun demokraattisen järjestelmän eri osat hyväksyvät päätökset ja niiden seuraukset. (Eshuis & Edwards 2013.)  Edustukselliseen demokratiaan nojaavan hallintorakenteen legitimiteetin voi katsoa syntyvän siitä, että kansa pääsee valitsemaan edustajansa päätöksentekoelimiin äänestämisen kautta. (Klijn & Edelenbos 2013, 632.) Osallistuvan demokratiakäsityksen näkökulmasta tämä ei kuitenkaan riitä, vaan legitimiteetin lähteenä nähdään aktiivinen ja eri tavoin tapahtuva osallistuminen. Laajan osallistumisen myötä päätöksenteon laadun katsotaan paranevan, ja samalla kansalaisten ymmärrys yhteiskunnallisista asioista lisääntyy. Kun kansalaiset voivat vaikuttaa päätöksentekoon, päätöksenteon hyväksyttävyys ja hallinnon legitimiteetti paranevat. Hallinnon legitimiteetti ja vakaus, sekä hallintoon kohdistuva luottamus osaltaan lisäävät kokonaisturvallisuutta.

Toivomme työryhmäämme eri vaiheissa olevia tutkimuksia, joissa käsitellään demokratiaan ja kansalaisosallistumiseen liittyviä kysymyksiä. Työryhmään haluavia pyydetään lähettämään 1-2 sivun mittainen abstrakti, joka lähetetään sähköpostitse työryhmän vetäjille 11.10.2019 mennessä. Työryhmien vetäjät ilmoittavat hyväksynnästä viimeistään 25.10.2019.

Työryhmän vetäjät:

-          Tutkijatohtori Anni Jäntti, Tampereen yliopisto, anni.jantti@tuni.fi

-          Väitöskirjatutkija Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto, kaisa.kurkela@tuni.fi