Työryhmä 11

Kriittisen infrastruktuurin keskinäisriippuvuus kokonaisturvallisuuden mahdollisuutena ja haasteena

Kriittiset infrastruktuurit kannattelevat nykyaikaisten yhteiskuntien elinvoimaisuutta ja luovat puitteet turvalliselle, normaaliksi koettavalle elämälle. Tällaisten järjestelmien romahtaminen merkitsisi laajalle leviäviä ja syvälle arjen sujuvuuteen ulottuvia ongelmia. Esimerkiksi pitkäkestoinen kantaverkkohäiriö paitsi paljastaisi eri toimintojen sähköriippuvuuden, myös koettelisi kykyä selvitä sen seurauksena muodostuvasta monitahoisesta ongelmakentästä.

Kun sosiaaliset ja tekniset järjestelmät kytkeytyvät eri tavoin toisiinsa, näiden muodostaman kokonaisuuden kompleksisuus kasvaa. Saavutettavien etujen rinnalla se tuo mukanaan paitsi määrällisesti myös laadullisesti uusia haavoittuvuuksia. Keskinäisriippuvuudet voimistavat järjestelmien saumakohtiin kätkeytyviä heikkouksia. Kriisiksi äityvää tilannetta ei tarvitse aiheuttaa ulkopuolinen jättimäinen shokki, vaan systeemin rakenteissa piilevien haavoittuvuuksien otollinen asemoituminen. Komponenttitason häiriö saattaa laukaista epälineaaristen etenemispolkujen sarjan, jossa seurausten mittakaavat eivät vastaa alkuperäisen häiriötilanteen mittakaavoja. Ne eivät myöskään vastaa vakiintuneita sektori- ja hierarkiarajoja, jolloin vaikuttavuus tulee yllätyksenä myös turvallisuuden ja kriisinhallinnan toimijoille.

Perinteinen ratkaisu on kehittää riskienhallintaa entistä pidemmälle, pyrkiä arvioimaan mahdollisimman tarkasti keskinäisriippuvuuksien aiheuttamat haavoittuvuudet ja huomioida ne valmiussuunnittelussa. Epävarmuus on tällöin tiedollinen ongelma, joka relevantin informaation ja sen jäsentämisen kautta on muutettavissa hallinnaksi. Toisaalta se, mikä tällä tasolla tuottaa turvallisuutta, voi samalla rakentaa perustaa toisen tason haavoittuvuudelle. Kokemus hallittavuudesta voi muodostua kompastuskiveksi siellä, missä tilanteet muodostuvat dynaamisesti epälineaarisia kehityspolkuja kulkien, tilastollisesti ottaen yllättävyyksiä tuottaen tai vaikkapa pahantahtoisen toimijan suunnitelmaa noudatellen.

Sen seurauksena, että yhteiskunnallinen riskimaisema on yhä kompleksisempi, myös toimijaverkosto, joka näihin riskeihin joutuu varautumaan ja niiden realisoituessa vastaamaan, on yhä kompleksisempi. Keskeisenä kysymyksenä on viranomaisten ja muiden avaintoimijoiden kyky tuottaa turvallisuutta ja palauttaa normaalitilanne kriittisen infrastruktuurin vakavassa häiriötilanteessa. Eri toimijoilta kysytään kapasiteettia vastata tilanteen vaatimuksiin tehokkaasti sekä yksin että osana yhteistoiminnallisia kokonaisuuksia. Tämä saattaa edellyttää itseohjautuvuutta, ratkaisujen tuottamista ilman ulkopuolelta tulevaa ohjausta tai valtuutusta, reagointikykyä yllättäviin muutoksiin, taitoa omaksua totutusta poikkeavia toimijarooleja sekä kykyä tuottaa ratkaisuja myös ennalta tuntemattomiin tehtäviin.

Kokonaisturvallisuuden, yhteistoiminnallisuuden ja jaetun tilannekuvan puitteissa toimiminen ei ole vain jatkettua normaalitilannetoimintaa, vaan ajattelutavoiltaan toisenlaista. Sektorikohtaisten vaatimusten sijaan voimistuu käsitys siitä, että avaintoimijoilla on myös yhteisiä vaatimuksia – sellaisia, joihin vastaaminen edellyttää osallistumista yhteisponnisteluun. Toisin sanoen vakava häiriötilanne tuo esille toimijoita, joiden kyky myötävaikuttaa yhteistoimintakokonaisuuteen on olennaista systeemin palautumiskyvylle.

Tässä työryhmässä pohditaan, minkälaisen toimintaympäristön ja vaatimuskentän yhteiskunnan elintärkeiden rakenteiden turvallisuuteen kohdistuva vakava häiriötilanne avaisi erityisesti avaintoimijoiden yhteistoiminnan näkökulmasta. Työryhmässä kiinnostus kohdistuu muun muassa siihen, miten asiantuntemuksen eriytyminen ja sektoroituminen vaikuttavat kokonaisturvallisuuden toteuttamiseen. Työryhmässä käsitellään erilaisia varautumisen lähestymistapoja ja pyritään kehittämään uudenlaista ajattelua kokonaisturvallisuuden toteutumisen tueksi.

Työryhmän vetäjät:

-          Professori Pekka Verho, Tampereen yliopisto, pekka.verho@tuni.fi

-          Tutkijatohtori Ossi Heino, Poliisiammattikorkeakoulu, ossi.heino@poliisi.fi

-          Tutkimuspäällikkö Tuula Kekki, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, tuula.kekki@spek.fi

-          Tohtorikoulutettava Annina Takala, Tampereen yliopisto; Kriittisen infrastruktuurin haavoittuvuus ja viranomaisten toimintakyky –hanke, annina.takala@tuni.fi