julkaisu

Avoin kirjoittajakutsu: “Hallintotieteellinen tutkimus muutoksen kohteena ja tekijänä” -kirjaprojekti

Mitä hallintotieteellinen tutkimus on ja mitä se voisi olla? Miltä hallintotieteellinen tutkimus näyttää tulevaisuudessa? Millaisia ovat julkisen johtamisen ydinkysymykset nyt ja tulevina vuosikymmeninä? Mitkä näkökulmat tai käsitteet ovat tutkimuksellisesti kiinnostavia uudenlaisia avauksia, mitkä ovat pinnalla juuri nyt tai mitkä ovat puuttuneet aiemmasta tieteenalan keskusteluista? Millaisia voisivat olla julkishallinnon rakenteet ja prosessit tulevaisuudessa?

Hallintotieteellisellä tutkimuksella on merkittävä rooli yhteiskunnallisen muutoksen tekijänä, mutta samanaikaisesti se on myös muutoksen kohteena. Tieteenalan kantavana voimana on ollut muutoksentekijyys, sillä tutkimus on linkittynyt vahvasti käytännön johtamisen ja hallinnon ilmiöiden tarkasteluun. Kutsumme julkista hallintoa, johtamista, organisaatioita ja politiikkaa tarkastelevia tutkijoita mukaan kirjaprojektiin, jonka kantavana ajatuksena on toimia kriittisenä keskustelunavauksena siitä, mihin suuntaan tieteenala on muuttumassa  ja mitä tutkimuksellisia näkökulmia tarvitaan muutoksen aikaansaamiseksi.

Julkisen hallinnon ja johtamisen tutkijoista koostuva toimituskunta käynnistää kirjaprojektin, jonka tarkoituksena on tuottaa akateeminen perusteos hallinnon tutkimuksen nykytilasta ja tulevaisuuden kehityssuunnista. Teoksen kohderyhmänä ovat julkista hallintoa, sen organisaatioita ja johtamista sekä julkisia politiikkoja tarkastelevat tutkijat ja korkeakouluopiskelijat. Kirjaa voidaan käyttää myös oppikirjana hallintotieteellisessä korkeakouluopetuksessa.

Artikkeliehdotuksilta toivotaan kriittisesti hallinnon tutkimusta reflektoivaa, syväluotaavaa ja/tai tulevaisuuteen suuntautuvaa otetta. Toimituskunta toivoo erilaisista teoreettisista ja menetelmällisistä lähtökohdista ponnistavia, tuoreita näkökulmia hallinnon tutkimukseen ja tieteenalan kehittymiseen. Kiinnostavia ilmiöitä ovat esimerkiksi kansalaisyhteiskunta ja paikallisyhteisöt, sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen kestävyys, byrokratia 2020-luvulla, eriytymis- ja polarisoitumiskehitys, julkisten organisaatioiden johtamisen, arvioinnin ja arvonluonnin kysymykset, yhteiskunnan kriisikestävyys ja kokonaisturvallisuus sekä muuttuva korkeakouluhallinto. Myös tutkimusmenetelmiä ja käsitteellis-teoreettisia kysymyksiä käsittelevät artikkeliehdotukset ovat tervetulleita.

Teos koostuu toimituskunnan kirjoittamasta johdannosta sekä avoimella kirjoittajakutsulla valittavien tutkijoiden kirjoittamista napakoista artikkeleista (4000 sanaa). Toimituskunta vaalii yhteiskirjoittamisen ideaa ja kannustaa usean kirjoittajan yhteistuotoksiin. Teoksen artikkelit vertaisarvioidaan. Toimituskunta käy parhaillaan neuvotteluja eri kustantajien kanssa teoksen julkaisemisesta.

Teokseen kirjoittamisesta kiinnostuneita tutkijoita pyydetään lähettämään enintään 250 sanan mittainen abstrakti 6.11.2020 mennessä osoitteessa https://bit.ly/3iimgRX olevalla lomakkeella. Teoksen toimituskunta valitsee ehdotuksista ne, jotka parhaiten sopivat teoksen kokonaisuuteen. Toimituskunta lähettää kirjoittajille palautteen artikkeliehdotusten sopivuudesta teokseen 20.11.2020 mennessä. Teokseen valittujen käsikirjoitusten tulee olla valmiina viimeistään 15.2.2021.

Tämän teoksen mahdollistavat Focus Localis ry ja Hallinnon Tutkimuksen Seura.

 

Tervehtien kirjan toimituskunta:

Anni Jäntti, tutkijatohtori, Tampereen yliopisto

Anna-Aurora Kork, tutkijatohtori, Tampereen yliopisto

Kaisa Kurkela, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto

Ulriika Leponiemi, tutkijatohtori, Tampereen yliopisto

Henna Paananen, yliopisto-opettaja, Tampereen yliopisto

Lotta-Maria Sinervo, yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto

Sanna Tuurnas, tutkijatohtori, Vaasan yliopisto

Kirjoittajakutsu Focus Localis -tiedejulkaisun Hyvinvoinnin teemanumeroon

Kirjoittajakutsu Focus Localis -lehden  

Hyvinvoinnin teemanumeroon

Hyvinvointi on ilmiö, jota voidaan tarkastella lukemattomista näkökulmista ja eri tieteenaloilta käsin. Samalla hyvinvoinnin ilmiön kokonaisuus ja teemat  jäävät usein pirstaleiseksi. Hyvinvointi kaipaakin määrittelyä ja käsitteellistä tarkastelua, jotta voimme ymmärtää, miten hyvinvointia voidaan ylläpitää, edistää ja johtaa kokonaisuutena.

Hyvinvoinnin ilmiö näyttäytyy erilaisena eri hallinnon tasoilla. Hyvinvointiin vaikuttavia ratkaisuja tehdään erityisesti paikallisesti. Hyvinvoinnin moniulotteisuus haastaa myös päätöksentekoa, sillä vaikka hyvinvointi on aina moniulotteista, päätöksentekoa tukeva  tieto on usein sektori-, koulukunta- tai tieteenalalähtöistä.  Hyvinvoinnin moniulotteisuuden jäsentäminen edellyttää vakiintuneiden oppien kriittistä sekä totuttujen näkökulmien uudenlaista tarkastelua.

Focus Localis -tiedejulkaisun Hyvinvoinnin teemanumeron tavoitteena on tuottaa ymmärrystä hyvinvoinnin monialaisesta ja -tieteisestä  kokonaisuudesta ja siitä, miten eri tavoin hyvinvointia määritellään, miten hyvinvoinnin määritelmät eroavat tai täydentävät toisiaan ja miten näitä erilaisia määritelmiä on tutkimuksissa käytetty. Tavoitteena on edesauttaa eri tieteenalojen välistä keskinäistä yhteistyötä ja jalostaa yhteistä ymmärrystä hyvinvoinnin monialaisesta kokonaisuudesta. Lisäksi tavoitteena on tukea hyvinvointitutkimuksen yhteiskunnallista vuorovaikutusta, poliittis-hallinnollista päätöksentekoa ja käytännön työtä.

Kutsumme eri alojen tutkijat esittelemään hyvinvointiin ja sen edistämiseen liittyviä tuoreita tutkimustuloksiaan. Toivomme teemanumeroon tutkimusartikkeleita, jotka perustuvat erilaisiin teoreettisiin lähestymistapoihin, tutkimusotteisiin ja metodeihin. Koska hyvinvoinnin edistäminen edellyttää poikkihallinnollista ja laajaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä, toivomme, että myös teemanumeron artikkelit tuovat esiin hyvinvoinnin poikkitieteellisen ja monitieteellisen tarkastelun. Myös hyvinvoinnin edistämisen kehittäjät ja asiantuntijat voivat tarjota teemanumeroon aihepiiriin liittyviä katsauksia, puheenvuoroja ja kirja-arvioita.

Artikkelien, katsausten, puheenvuorojen ja kirja-arvioiden aihepiiri voi liittyä esimerkiksi seuraaviin teemoihin:

  • Hyvinvoinnin edistäminen ja tuottaminen
  • Hyvinvointijohtaminen
  • Hyvinvoinnin kokonaisuus ja rakentuminen
  • Hyvinvoinnin määrittely
  • Hyvinvointi, osallisuus ja yhteisöt
  • Hyvinvointi ja terveys
  • Mielen hyvinvointi
  • Sosiaalinen ja kulttuurinen hyvinvointi
  • Yksilön toimijuus ja hyvinvointi

Teemanumeron toimittavat Focus Localiksen (http://focuslocalis.fi) päätoimittajat Anni Jäntti ja Lotta-Maria Sinervo sekä vieraileva päätoimittaja TtT, neuvotteleva virkamies Heli Hätönen (STM).

Teemanumeroon kirjoittamisesta kiinnostuneita pyydetään lähettämään enintään 250 sanan mittainen abstrakti 30.9.2020 mennessä Focus Localis -tiedejulkaisun toimitukselle (toimitussihteeri (at) focuslocalis.fi). Saatekirjeessä tulee ilmoittaa kirjoittajan/kirjoittajien yhteystiedot sekä tieto, onko kyseessä vertaisarvioitavaksi tarkoitettu artikkeli (enintään 7000 sanaa ml. lähdeluettelo), lyhyempi katsausartikkeli tai puheenvuoro (enintään 3000 sanaa) vai kirja-arvio (enintään 800 sanaa).

Teemanumeron päätoimittajat valitsevat ehdotuksista ne, jotka parhaiten sopivat teemanumeron kokonaisuuteen. Julkaistavat artikkelit käyvät läpi ulkopuolisen vertaisarvioinnin (referee-menettely), päätoimittajat arvoivat puheenvuorot, katsaukset ja kirja-arvostelut. Toimituskunta lähettää kirjoittajille palautteen abstraktin sopivuudesta teemanumeroon 9.10.2020 mennessä.

Focus Localis -lehden kirjoittajaohjeiden mukaisesti laaditut teemanumeroon valitut valmiit käsikirjoitukset pyydetään lähettämään viimeistään 11.1.2021 osoitteeseen toimitussihteeri (at) focuslocalis.fi.

Vuoden 2020 ensimmäinen Focus Localis on ilmestynyt

Miltä näyttää 2010-luvun suomalainen kuntiin ja paikallisuuteen kiinnittyvä tutkimus?

FLkansi_pinkki

Tämä kysymys mielessämme sukelsimme Kunnallistieteellisen aikakauskirjan (2010-2016) ja Focus Localiksen (2017-2019) kansien väliin tutkijan innolla ja päättäväisyydellä. Kävimme järjestelmällisesti läpi menneen vuosikymmenen vuosikertojen tutkimusartikkelit. Katsaus teki näkyväksi sen, mitä olimme osanneet uumoillakin: tutkimusaiheiden kirjo on laaja, niin kuin paikallinen elämä muutenkin.

Vuosina 2010-2019 olemme julkaisseet 161 tutkimusartikkelia. Tutkimusaiheet liittyvät erityisesti kuntapalveluihin, johtamiseen, kehittämiseen, hallinnonuudistamiseen, demokratiaan, päätöksentekoon, kuntayhteisöön, kuntatalouteen, ohjaussuhteisiin, hallintoon ja organisointiin, sääntelyyn, ympäristöön ja viestintään.

Focus Localiksessa (ja sitä ennen Kunnallistieteellisessä aikakauskirjassa) julkaistu tutkimus on kuluneen vuosikymmenen aikana ollut pääasiassa yhteiskuntatieteellistä tutkimusta. Suurinta osaa julkaistuista tutkimusartikkeleista voi luonnehtia hallintotieteellisiksi, mutta mukana on myös esimerkiksi oikeus- ja kauppatieteellisiä, sosiaali- tai yhteiskuntapolitiikan tai sosiologian alaan kuuluvia, yhteiskuntamaantieteellisiä, terveystieteellisiä ja kasvatustieteellisiä tutkimuksia.

Tutkimusartikkeleiden kirjoittajia on lähes kaikista Suomen yliopistoista, vaikka suurin osa kirjoittajista luonnollisesti onkin niistä yliopistoista, joissa tehdään hallintotieteellistä tutkimusta. Hyvin edustettuina ovat Tampereen yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto, mutta myös Lapin ja Vaasan yliopistot erottuvat edukseen.

Tyypillisin 2010-luvun kirjoittaja on julkaissut itsenäisesti (40 %), mutta myös työparin kanssa kirjoittaminen on ollut suosittua (33 %). Näiden lisäksi ryhmässä kirjoittamistakaan ei ole kaihdettu (27 %).  Miten onkaan jatkossa, lisääntyykö pareina ja ryhmässä kirjoittaminen vai jatkaako itsenäinen työskentely suosituimpana kirjoittamistapana?

Kirjoittajakuntamme on tunnetusti monimuotoista, ja menneen vuosikymmenen aikana tutkimusartikkeleita on ollut kirjoittamassa yhteensä 286 henkilöä, lämmin kiitos teille! Erityisen ahkerina kirjoittajinamme,  kukin neljällä artikkelilla, mainittakoon Jenni Airaksinen ja Ari-Veikko Anttiroiko Tampereen yliopistosta sekä Jaana Leinonen Lapin yliopistosta.

Metodologisesti tarkasteltuna julkaistuissa artikkeleissa painottuu laadullinen tutkimusote. Yksittäisistä aineistotyypeistä selvästi yleisin on haastatteluaineisto. Myös kyselyaineistot ovat varsin suosittuja, samoin dokumentti- ja tilastoaineistot. Tyypillisimpiä laadullisia analyysimenetelmiä ovat aineistolähtöinen tai teoriaohjaava sisällönanalyysi. Tutkimusartikkeleissa on analyysimenetelmänä hyödynnetty myös esimerkiksi diskurssianalyysia, narratiivista analyysia, retoriikka-analyysia ja grounded theorya. Tilastollisista menetelmistä yleisimpiä ovat olleet frekvenssi-, korrelaatio-, varianssi-, faktori- ja regressioanalyysit, ristiintaulukoinnit sekä riippumattomuus- ja keskiarvotestit.

Merkillepantavaa julkaistuissa tutkimusartikkeleissa on vahva yhteys käytäntöön, mikä onkin leimallinen osa Focus Localiksen luonnetta. Artikkeleissa näkyy tutkijoiden kiinnostus yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen ja tutkimuksen yhteiskunnallisen merkityksen tärkeys; näiden asioiden puolesta toimii myös Focus Localis. Yhteiskunnallisen kytkennän ja yhteistyön merkityksestä puhuu myös kirjoittajien esiin nostamat kiitokset  tutkimuskumppaneille, rahoittajille ja hankkeille, joiden puitteissa tutkimustyötä on ollut mahdollista tehdä.

Tieteenalojen ja tutkimusaiheiden kirjon näkyväksi tekeminen vahvistaa edelleen käsitystämme siitä, että muutama vuosi sitten tehty päätös vaihtaa julkaisumme nimi Kunnallistieteellisestä aikakauskirjasta Focus Localikseksi oli oikea. Toivomme ja työskentelemme sen eteen, että lehden löytävät jatkossa vanhan lukija- ja kirjoittajakunnan lisäksi myös yhä uudet lukijat ja kirjoittajat, jotka ovat kiinnostuneita paikallisuudesta ja paikallisesta sen kaikessa laajuudessaan.

 Tässä numerossa julkaisemme neljä tutkimusartikkelia. Marjut Arola, Aini Pehkonen ja Sanna Laulainen jäsentävät organisaatiokansalaisuutta sosiaalityöntekijöiden ongelmapuheessa. Ongelmapuhe voidaan ymmärtää yhteiskunnallisena puhetapana, jolla tuodaan esille pulmalliseksi koettuja asioita. Arolan, Pehkosen ja Laulaisen tutkimuksen tulosten mukaan ongelmapuhe nostaa esiin organisaatiokansalaisuutta horjuttavia tekijöitä, mutta se tekee myös näkyväksi organisaatiokansalaisuuden jännitteisyyttä.

Kirsti Karila, Anna Siippainen, Katja Repo, Maiju Paananen ja Salla Fjällström tutkivat artikkelissaan asuinkunnan ja vanhempien välisiä kohtaamisia paikallisuuden näkökulmasta. Tekijät tunnistavat kolme tarinatyyppiä, jotka he nimeävät sulautumiseksi, konfliktiksi ja kompromissiksi. Jokaisessa tyypissä vanhemman ja asuinpaikan välinen suhde rakentuu erilaisiksi.

Mikko Lilja, Mikko Paananen, Jaakko Rönkkö ja Lasse Oulasvirta tekevät artikkelissaan katsauksen kuntien sisäisen valvonnan nykytilaan analysoimalla kuntien tilintarkastus- ja toimintakertomusaineistoa. Lilja, Paananen, Rönkkö ja Oulasvirta nostavat esille sisäisen valvonnan kehittämiskohteita ja -tarpeita, joihin voidaan tarttua muun muassa sisäisen tarkastuksen toimintojen kehittämisellä.

Vappu Renko, Anita Kangas ja Hannu Tervo paneutuvat artikkelissaan kulttuuritoiminnan ja alueellisen erilaistumisen kysymyksiin. Artikkelissa tekijät tutkivat kuntien rakenteellisten ominaisuuksien ja taloudellisten voimavarojen yhteyttä kuntien yleisen kulttuuritoiminnan sekä museo-, teatteri—ja orkesteritoiminnan asukaskohtaisiin kustannuksiin. Renko, Kangas ja Tervo osoittavat tutkimuksensa tuloksena, että kulttuuritoiminnan nettokustannuksia selittävä tekijä on asukasluku.

Lisäksi julkaisemme Iina Järvisen puheenvuoron ”Mahdollisuus tiedonhankintaan – sivistysoikeudellinen näkökulma tiedeviestintään”.

Kiitämme kirjoittajia ja artikkelien vertaisarvioijia arvokkaasta panoksesta ja hyvästä yhteistyöstä tieteen ja edistyksen hyväksi!

Antoisia lukuhetkiä toivottaen,

Anni Jäntti, Lotta-Maria Sinervo ja Henna Paananen

Toimituskunta